tiistai 23. tammikuuta 2018

Paluumuuttajien tilannekatsaus

Terveisiä Suomen kamaralta, uuden kodin uudesta sohvasta. Kamalan vaikealta tuntunut Suomeen muutto välkyttelee vielä takaraivossa, mutta entäs kun kaikki vain sujuu?

Puhuin ystäväni kanssa että täytyy joskus lähteä kauas että takaisin tultua sitä näkee miten pienestä ihminen saa vinkunan aikaan. Ranskalaiset valittavat kovaan ääneen välittömästi - suomalaiset valittavat passiivisesti somessa tai ystävilleen iltaisin. Ehkä meitä kuitenkin yhdistää se valittaminen. Ranskassa koin suuria turhautumisen tunteita asioiden hankaluudesta sekä byrokratiasta. Viikon käsittelyaika venyivät kuukausiksi, joka paikkaan piti mennä henkilökohtaisesti käymään. Vasta nenät vastakkain keskustelu virkailijan kanssa, tai laukussa tuotu viinipullo sai asioihin vauhtia. Turhautuminen asioista kuten "et saa pankkitiliä auki ellei sinulla ole osoitetta" "et saa osoitetta ellei sinulla ole pankkitiliä auki" - tyyppisiä tilanteita.

Suomen ongelmat ovat lähinnä
  • Metrossa ei pääse edes aina istumaan
  • Ruuhkat (liikenne etenee 60 alueella vain 55km/h) 
  • Äitiyspakkauksen nimi on pervo, eikun rasistinen, eikun
  • Jari Sillanpään elämä


Minähän kävin asunnonnäytössä torstaina, kailotin jo kynnyksellä kovaan ääneen että otan tämän. Muutto tapahtui seuraavana päivänä. Autohalliin avaimet soittamalla, muttoilmoitus netissä, kotivakuutus netissä. Ainut asua mihin kompastuin oli internet. Yrityksellä näkyi vielä Ranskan osoite jota yhdessä voivoteltiin. Rouva sanoi tutkivansa asiaa ja palaavansa minulle tuota pikaa. Minulle tuli kamalan vaivaantunut olo ja kysyin rouvalta voinko itse etsiä jotain tietoa jostain tai voisinko jotenkin olla avuksi? Pääsisinkö tästä ongelmasta ilman papereiden faxaamista (luit oikein), ilman paikan päällä käyntiä, ilman kymmeniä puheluja operaattorille, ilman viinipulloa?

Suomalainen järjestelmä toimii ja kaikesta jäät kiinni jos yrität vedättää, onneksi. Paluumuuttajan on helppo tulla, kunhan on töitä tai hieman säästöjä että pääsee alkuun. Järjestelmä ottaa hyvin vastaan ja ei mene kuin hetki niin Kela päästää sosiaaliturvaan, kaupungilta voi hakea puoli ilmaista asuntoa, työttömyystuki lähtee rullaamaan ja muutkin tuet siinä samalla.

Suomeen muuttaminen tuntui kamalalta ja epäkiinnostavalta. Mitä täällä muka on meille? Nyt olemme kotiutuneet, teen kolmea työtä ympäri ämpäri, lapset nauttivat vaikka tänään kummatkin itkivät pulkissa kun nyin herrasväkeä päiväkotiin. "Äiti, ei täällä voi henKittää, mä kuAlen ku en saa henKittää". Miinus kaksitoista astetta pakkasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Paluumuuttajien tilannekatsaus

Terveisiä Suomen kamaralta, uuden kodin uudesta sohvasta. Kamalan vaikealta tuntunut Suomeen muutto välkyttelee vielä takaraivossa, mutta en...